Nyrkkeilyn vaikuttavuus Suomessa/SNL puheenjohtajavaalit

Foorumi erilaisille nyrkkeilyaiheisille tiedotteille, kuten leirikutsuille, valmennus- ja tuomarikurssikutsuille.
KirKor
New Kid on the Block
Viestit: 22
Liittynyt: 24.03.2011 09:59

17.11.2018 23:17

Viikko Suomen Nyrkkeilyliiton syysliittokokoukseen. Nykyisten liiton sääntöjen mukaan, kilpanyrkkeilijöiden lisenssoinnin lisäksi myös nyrkkeilyn harrastajat tulee lisenssoida nyrkkeilyliiton jäsenseuroissa. Ja näin lisenssien määrä vaikuttaa seurojen äänimäärään liittokokouksissa. Kaksi viikkoa ennen kokousta on lisenssien laskentapäivä, jolloin saamme ajantasaista tietoa aktiivisten seurojen määristä sekä lisenssimääristä eri seuroissa. Nyt kokoukseen julkaistu lisenssilistaus antaa meille hälyttävää informaatiota. Tahdon nostaa kaksi asiakokonaisuutta, jotka nousevat lisensseistä esiin lajin vaikuttavuuden kannalta.

Ensiksi. Suomessa on aktiivisia liiton jäsenseuroja 99 kpl, joissa on lisenssoituja nyrkkeilyn harrastajia vain noin 4000. Noin 500 lisenssiä on kilpalisenssiä, noin 300 lisenssiä on toimitsijalisenssiä ja loput 3200 lisenssiä on kuntonyrkkeilyn harrastajia (lähde nyrkkeilyliiton nettisivut). Seuroissa nyrkkeilyä harrastavien määrä on erittäin alhainen. Lajitarjonta on nykyään niin laajaa ja monipuolista, että nyrkkeily on jäänyt armottomasti muiden lajien jalkoihin. Nyrkkeily lajina tarvitsee uusia avauksia, uusia tapoja saada harrastajia saleille. Suomen Nyrkkeilyliiton on yhteistyössä seurojen kanssa lähdettävä aktiivisesti rakentamaan erilaisia konsepteja, joilla saamme kasvatettua harrastajakuntaa.

Vilperi Box on erinomainen esimerkki konseptoidusta tuotteesta, jolla voimme kasvattaa harrastajamääriä. Se on tarkoitettu alle 11-vuotiaiden harrastuksen aloittamiseksi, jonka kautta lasta ohjataan nyrkkeilyn pariin. Samankaltaisia konsepteja tarvitsemme niin alakoulu- kuin yläkouluikäistenkin saavuttamiseksi. Näihin ikäluokkiin sopivat varmasti erilaiset nyrkkeilykoulut, lajiesittelyt ja esimerkiksi hankkeen puitteissa tehty lajin kehitystyö. Aikuiset kuntonyrkkeilijät ovat seuroissa usein harrastajaryhmänä toiminnan kivijalka. Kuntonyrkkeilyharjoitusten laatuun ja monipuolisuuteen panostaminen pitää seuratoiminnan vakaana sekä luo vaikuttavuuden näkökulmasta lajille uusia kannattajia ja nyrkkeilyn puolestapuhujia. Seniorinyrkkeilystä ei ole vielä näinä aikoina paljon puhuttu. Suurista ikäluokista löytyy varmasti paljon potentiaalisia harrastajia, ja tämä on tärkeä ikäryhmä myös Nyrkkeilyliiton ottaa huomioon lajin vaikuttavuuden kannalta.

Nyrkkeilyliitto on perinteisesti saanut valtionavustuksen OKM:stä. Ministeriön yksi painava kriteeri valtionavustuksen myönnölle on lajin vaikuttavuus. Nykyisellä lisenssimäärällä meidän on vaikea perustella lajimme vaikuttavuutta lajivertailussa. Nyrkkeilyliiton puheenjohtajan tulee tarttua tähän määrätietoisella otteella ja lähteä kasvattamaan lajin harrastajamäärää suunnitelmallisesti.

Toiseksi. 80 % nyrkkeilylisensseistä sijoittuu karkeasti Pirkanmaa mukaan lukien sen eteläpuolelle. Tämä on hälyttävä merkki siitä, että lajin elinvoimaisuus on liian keskittynyttä. Toki valtakunnallisesti on hyviä seuroja ja toimintaa, ja suuri osa ihmisistä asuu Etelä-Suomessa, mutta joka tapauksessa harrastajamäärät kertovat karua totuutta. Nyrkkeilyliiton on tartuttava siihen tosiasiaan, että lajin kiinnostavuutta sekä näkyvyyttä on ylläpidettävä valtakunnallisesti, ei vain suurimmissa kaupungeissa.

Tukemalla seurojen toimintaa esimerkiksi koulutusten avulla, jolla saadaan laadukasta ohjausta ja valmennusta seuroihin, annetaan seuroille mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa. Lisäksi lajin näkyvyys valtakunnallisesti eri kilpailuiden ja turnausten kautta on lajille ja sen suosiolle äärimmäisen tärkeää. Kaukonäköisesti lajin etua ajatellen, kierrättämällä kansainvälistäkin näkyvyyttä saavia turnauksia valtakunnallisesti, varmistamme lajin kiinnostavuuden myös jatkossakin koko Suomessa.

Mikäli minut valitaan viikon päästä Suomen Nyrkkeilyliiton puheenjohtajaksi, olen valmis tarttumaan näihin kirjoittamiini haasteisiin. Toteutukseen tarvitaan vähän puhetta, tarpeeksi suunnittelua, mutta ennen kaikkea paljon yhteistyötä. Ruvetaan töihin.

Kirsi Korpaeus
www.kirsikorpaeus.fi
0 x