Raha ja talous

[pOKE]

Suomessa pitäisi tehdä päätös jossa kaikki palkansaajat tiputtavat palkkojaan 20%, tuo vastaisi devalvointia jota markka takaisin ihmiset peräävät. Sillä saataisiin teollisuuden kilpailukykyä parannettua.

Onneksi sä et ole päättämässä asioista! Ei jaksa edes kommentoida tämmöstä. Sähän olet ollut niin huolissasi miten ihmisille käy asuntolainojensa kanssa,jamiten muija lähtee ja isäntä vetää itsensä kiikkuun kun rahat loppuu ja kämppä lähtee alta? Ainiin... mutta ne olikin niitä korkeamman tason olentoja, yrittäjiä. Muista ei taida niin ollakaan väliä.

Jos yrittäjä tekee konkurssin niin silloin "palkka" putoaa n.600€:n kuukaudessa eli peruspäivärahalle. Pikkuisen eri asia kuin jos paperimies pudottaisi palkkansa 5000€:sta 4000€:teen tai hoitaja 3000€:sta 2400€.. En usko kovin monen paperimiehen tekevän itsaria tuon takia.
Tajuan toki ettei tuollainen palkanalennus ole realistista, mutta seurauksena työttömys tulee lisääntymään valtavasti ja jää nähtäväksi kuinka monta vuotta seuraava lama tulee kestämään.

Tuohan riippuu täysin siitä, miten on taloutensa mitoittanut. Ja jos se korttitalo kaatui niin se kaatuu. Jos kämppä lähtee vasaran alle niin se lähtee. Eikös yrittäjätkin voi nykyään saada jonkinlaista työyyömyysturvaa? Va onko siinä 600€ katto?

Rumasti sanottuna vähän kaikkien kannalta täytyy vaan todeta, että elämä on. Taloudessa pyörii vaalikaudia pidemmän aikavälin evoluutio ja hallitukset ja politiikan taiteilijat siinä jotain voi yrittää räpistellä mutta näillä räpistelyillä on lyhytaikainen vaikutus. Jos ihmeitä ei tapahdu, niin tuotanto suomesta pyrkii pakenemaan, ei siinä pitkässä juoksussa auta sen enempää EK:n sen enempää kuin SAK:nkaan viisaudet.

Kyllä yrittäjäkin on ihminen omine menoineen siinä missä liiton kassaan kuuluva duunari...kuten myös kassaan kuulumaton duunari.

Kassaan kuuluva etuoikeutettu saa verotettuihin tuloihinsa liittyvää korvausta, mutta yrittäjä ei saa. Eikä kassaan kuulumatonkaan.

Kaikki maksavat veroja tuloistaan samalla taulukolla ja lisäksi kassaan kuulumaton vielä lisäksi työttomyysvakuutusmaksuakin, aivan kuten, ja samassa suhteessa, kuin kassaan kuuluva.

Eihän tuo ole tasa-arvoista että vain kassaan kuuluva sakkilainen saa työttömänä verotettuihin tuloihin liittyvää suurempaa korvausta.

[Leifhackman]

Kyllä yrittäjäkin on ihminen omine menoineen siinä missä liiton kassaan kuuluva duunari...kuten myös kassaan kuulumaton duunari.

No totta Mooses!

Kassaan kuuluva etuoikeutettu saa verotettuihin tuloihinsa liittyvää korvausta, mutta yrittäjä ei saa. Eikä kassaan kuulumatonkaan.

Tässä nyt taas yritetään piilovaikuttaa ja mielipidevaikuttaa ja synnyttää virheellisillä väittämillä perusteettomia mielikuvia ja asenteita. Minun mieiestäni tässä ollaan jossain määrin jopa vihapuheen polulla. Järjestelmää saa ja tulee kritisoida, mutta voisiko sen tehdä suoraan ja avoimesti ilman tällaista virheellistä ja epäreilua leimaamista?

MIkä ihmeen ETUOIKEUTETTU? Kuka tahansa palkansaaja, ja ainakin joissain tilanteissa yrittäjäkin, voi kuulua kassaan, jos itse vaan haluaa. Se kuuluu suomalaiseen järjestelmään, että ansiosidonnainen työttömyysturva on järjestetty kassojen kautta. Kassaan kuuluminen ei ole mikään etuoikeus, vaan se on jokaisen oma valinta kuulua tai olla kuulumatta kassaan. Vai ovatko kasko-vakuutuksen uuteen mersuunsa ostaneet jotenkin eutoikeutettuja sellaisiin uuden mersun omistajiin nähden, jotka ovat päättäneet olla maksamatta kasko-vakuutusta ja jättäneet sen ottamatta? Ei taida olla kenellekään epäselvää, kannattaako uuteen kalliiseen autoon ottaa kasko-vakuutus vai ei. Miten tuosta itsensä "vakuuttamisesta" työttömyyden varalle on saatu väännettyä noin omituisen tunnepitoinen asia?

Kaikki maksavat veroja tuloistaan samalla taulukolla ja lisäksi kassaan kuulumaton vielä lisäksi työttomyysvakuutusmaksuakin, aivan kuten, ja samassa suhteessa, kuin kassaan kuuluva.

Niin. Se ei ole kassan eikä kassan jäsenten vika, että systeemi on tällä hetkellä tällainen. Jos järjestelmä on sun mielestäsi epäreilu ja huono ja haluat kapinoida järjestelmää vastaan olemalla kuulumatta kassan, se on sun valintasi. Kaikesta päätellen tiedät, mikä vaikutus valinnallasi mihinkin asiaan on. Systeemiin voit omalta osaltasi vaikuttaa äänestämällä, mutta ennenkaikkea olemalla yhteiskunnallisissa asioissa aktiivinen.

Eihän tuo ole tasa-arvoista että vain kassaan kuuluva sakkilainen saa työttömänä verotettuihin tuloihin liittyvää suurempaa korvausta.

Samalla perusteella voi sanoa, että on epäreilua että peruskoulun jälkeen päätoimisena keskikaljan juojana toimineen työttömän ja tohtorin tutkinnon suorittaneen aivokirurgin taloudellinen tilanne ja asema ei ole sama 20 vuotta peruskoulun päättämisen jälkeen.

Terminologiaa:
Tasa-arvolla juridisena käsitteenä tarkoitetaan miesten ja naisten asemaa toisiinsa nähden.
Yleisesti yksilöiden asemaa toisiinsa nähden sukupuolta ja henklöön liittyviä seikkoja huomioimatta kuvaamaan käytetään tasavertaisuus-käsitettä.

Jos se yhtään sun oloa helpottaa, niin ei liittojen möhömaha-puheenjohtajat kassojen rahoilla kekkuloi. Kassojen toimintaa valvoo finanssivalvonta, ja uskoisin, että se on aika rajattua ja säänneltyä, mihin kassojen varallisuutta käytetään. Tämä on sitä samaa itkua ja kitinää, mitä kuulee esim. eläkevakuutusyhtiöiden rahoista. Että niitä rahoja pitäisi käyttää jotenkin toisin. Tokihan niitä voi käyttää toisin, mutta eivät ne itse voi alkaa koronaelvyttämään tai yrittäjiä tukemaan. Eläkevakuutusyhtiöitäkin sitoo lainsäädäntö, missä määrätään niiden varojen hoidosta, eikä niitä varoja tuosta vaan voi laittaa yleiseen jakoon, niinkuin kuullostaa että monen mielestä pitäisi tehdä. Ei muuta kun kansalaisatressia pusaamaan ja sitä kautta lakia muuttamaan, että eläkevakuutusyhtiöt pitävät rahojaan kuin Roope-Ankka säiliössä, ja että pitää tehdä laki minkä nojalla yhteen säiliön nurkkaan hakataan kirveellä kottikärryn mentävä reikä, ja siitä kärry- ja lapiomies sisään ja rahat kärrätään rei'ästä ulos ja laitetaan yleiseen jakoon.

[pOKE]

Lässyn lässyn. Perustuslaissa kaikkien yhden-ja tasavertaisuus todetaan. Lisäksi siellä lukee, että sukupuolten tasa-arvosta säädetään eri laissa.

[JeanKulmala]

Pandemia on varmasti suuri hyökkäys talousmaailmaan. Monet ihmiset on uhrattu, ja toivon tilanteen paranevan pian. Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että perheeni on terve ja olen säilyttänyt työpaikkani, toisin kuin monet muut, joilla ei ollut mahdollisuutta.

[Leifhackman]

Lässyn lässyn. Perustuslaissa kaikkien yhden-ja tasavertaisuus todetaan. Lisäksi siellä lukee, että sukupuolten tasa-arvosta säädetään eri laissa.

Mitenniin lässynlässyn? Siellä säädetään, 2. luku 6§ otsikolla Yhdenvertaisuus, ja sanotaan ketään ei saa asettaa eri asemaan millään henkilöön liittyvällä perusteella. Sitten sanotaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti ja että sukupuolten tasa-arvoa edistetään eri hommeleissa sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään. Sitä lakia kutsutaan Tasa-arvolaiksi, ja sen lain nimi on Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sitten on erikseen Yhdenvertaisuuslaki.

Asiasta toiseen.

Olen pannut tässä viime päivinä merkille yhteiskunnallisen rahanghaaskuutoiminnan. Nimittäin, oikeestaan täysin turhan asumisen kustantamisen. Nythän on niin, että monet kakarat muuttavat kotoansa "omilleen" heti kun laki sen sallii, vain sen takia ja siitä syystä, että muut maksaa sen koko lystin heidän puolestaan. Omilleen lainausmerkeissä siksi, että ne mitään omillaan ole. Muuttavat omaan kämppäänsä samassa kaupungissak kuin missä ennestäänkin asuvat, ja muut maksavat kaiken. Asumiset, sapuskat ja muunkin toimeentulon. Ne mitään omillaan ole, kun ei niillä mitään omia ole ennekuin toiset (veronmaksajat ja vanhemmat) niille antaa. Veronmaksajat aksaa asumiset, koulunkäynnin, toimeentulon, ja monilla vanhemmat antaa sitten siihen lisää. Mitä ihmeen toisten turhaan asumisen maksajia me veronmaksajat ollaan? Miksei ne voi asua siellä vanhempiensa luona kun asuvat kuitenkin samassa kaupungissa? Miksi ne voi muuttaa vaan toisten elätettäväksi tosta vaan omaan kämppäänsä? ...tttu hommaisvat töitä ja maksaisvat itte elämisensä ja asumisensa. Niinhän muutkin tekee! Paljonkohan tommosten huvikseen toisten kustannuksella eläjien kuluja yhteiskunta maksaa vuosittain?

[pOKE]

Toi asumistuki, eri muodoissaan, on mielenkiintoinen kysymys. Siitä myöhemmin lisää, mutta

https://www.verkkouutiset.fi/ts-ymparis ... /#66f8becc

Koronahetki näyttää korostavan muutoinkin talouden ja muiden arvojen yhteen törmäystä.

Kaipolan lakkauttamista perustellaan mm. verotuksella ja nyt tätä jalostamon alasajon ympäristö määräyksillä

[Leifhackman]

Toi asumistuki, eri muodoissaan, on mielenkiintoinen kysymys. Siitä myöhemmin lisää, mutta

https://www.verkkouutiset.fi/ts-ymparis ... /#66f8becc

Koronahetki näyttää korostavan muutoinkin talouden ja muiden arvojen yhteen törmäystä.

Kaipolan lakkauttamista perustellaan mm. verotuksella ja nyt tätä jalostamon alasajon ympäristö määräyksillä

No voi helevata! Yritys saa ympäristöluvan suuremmalle saastuttamismäärälle, jos pienemmän saastuttamismäärän vaatima teknologia on yritykselle liian kallista. Öööööhhhh?

Eihän Kaipolan lakkauttamista tarvitse kenenkään muun perustella yhtään kenellekään, muuta kuin tehtaan johdon tehtaan omistajille.

[jahee]

Elokuussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2021 oli budjetin alijäämäksi arvioitu 7 miljardia€.
www.yle.fi/uutiset/3-11490058
Nyt n.1kk myöhemmin alijäämäksi arvioidaan 10,7 miljardia€
www.verkkouutiset.fi/hallituksen-budjet ... /#24a806bc

Olisi kiva tietää, onko valtiovarainministeriössä todellakin noin epäpätevää henkilökuntaa, vai onko meillä täysin holtiton hallitus? Veikkaampa, että kumpaakin. Virheen suuruus 1kk aikana kuitenkin 40% luokkaa. Kertoo siitä, ettei siellä ole mitään käsitystä missä mennään.

[jahee]

Jos ajatallaan työntekijän kustannusten sivukuluineen olevan 3000€/kk, eli 36000€/v.
Valtio ottaa velkaa ensivuonna 10700000000€ kun tuo jaetaan 36000€ sadaan lukemaksi 297222,22.
Jos valtio käyttäisi koko ensivuoden velan työntekijöiden palkkaamiseen saataisiin lähes 300000 uutta työpaikkaa. Suomeen saataisiin täystyöllisyys.

[Leifhackman]

Jos valtio käyttäisi koko ensivuoden velan työntekijöiden palkkaamiseen saataisiin lähes 300000 uutta työpaikkaa. Suomeen saataisiin täystyöllisyys.

Aika pöllö veto olisi tempputyöllistää tuollainen lauma ihmisiä joista iso osa sellaisiin töihin, millä työpanoksella ei tosiasiallisesti olisi kysyntää, ja mitkä työsuoritukset eivät oikeasti synnyttäisi juurikaan taloudellista lisäarvoa. Tai no, jos toimivat yritykset saisivat tuolla systeemillä ilmaisia valtion kustantamia työntekijöitä, niin niitä yrityksiähän ne työpanokset hetken lämmittäisi. Sitähän on yritetty työllistämistuella, eikä siitäkään oikein juuri koskaan ole tainnut mitään muuta syntyä kuin keksittyjä työttömyyslaskuripäivän nollauspaikkoja työttömille, että pääsee taas ansiosidonnaisille ja sitten keksitään seuraava tempputyöpaikka.

Toisaalta, samaan hengenvetoon täytyy todeta, että tässä tilanteessa taas ei olisi ollenkaan pöllömpi veto, että noilla rahoilla tuettaisin koronasta hittiä ottaneita yrittäjiä ja heidän työntekijöitään selviytymään koronalaman yli. En tiedä miten tuo menisi yhdenvertaisuuden näkökulmasta muista syistä työttömänä oleviin verrattuna, jos ihmisille joilla muutenkin on mennyt paremmin maksettaisin extratukea, kun muut pitkäaikaistyöttömät jäisivät edelleen sivusta katsojiksi.

Vähän sama homma, kun takavuosina olin työttmänä ja menin parin kaverin kanssa uimahalliin, niin nämä kumpikin vetäisivät lompsastaan työnantajaltaan saamansa verovaroilla kustannetun (toinen kunnan palveluksessa, toinen valtion) liikuntasetelin, millä maksoivat uimahallimaksun. Minä tuolloin peruspäivärahalainen maksoin täyden hinnan omasta lompsasta. Tulihan siinä sellainen olo, että "Jaa, nämäkös noita vapaalippuja tarvitsevat?".

[jahee]

Jos valtio käyttäisi koko ensivuoden velan työntekijöiden palkkaamiseen saataisiin lähes 300000 uutta työpaikkaa. Suomeen saataisiin täystyöllisyys.

Aika pöllö veto olisi tempputyöllistää tuollainen lauma ihmisiä joista iso osa sellaisiin töihin, millä työpanoksella ei tosiasiallisesti olisi kysyntää, ja mitkä työsuoritukset eivät oikeasti synnyttäisi juurikaan taloudellista lisäarvoa. Tai no, jos toimivat yritykset saisivat tuolla systeemillä ilmaisia valtion kustantamia työntekijöitä, niin niitä yrityksiähän ne työpanokset hetken lämmittäisi. Sitähän on yritetty työllistämistuella, eikä siitäkään oikein juuri koskaan ole tainnut mitään muuta syntyä kuin keksittyjä työttömyyslaskuripäivän nollauspaikkoja työttömille, että pääsee taas ansiosidonnaisille ja sitten keksitään seuraava tempputyöpaikka.

Toisaalta, samaan hengenvetoon täytyy todeta, että tässä tilanteessa taas ei olisi ollenkaan pöllömpi veto, että noilla rahoilla tuettaisin koronasta hittiä ottaneita yrittäjiä ja heidän työntekijöitään selviytymään koronalaman yli. En tiedä miten tuo menisi yhdenvertaisuuden näkökulmasta muista syistä työttömänä oleviin verrattuna, jos ihmisille joilla muutenkin on mennyt paremmin maksettaisin extratukea, kun muut pitkäaikaistyöttömät jäisivät edelleen sivusta katsojiksi.

Vähän sama homma, kun takavuosina olin työttmänä ja menin parin kaverin kanssa uimahalliin, niin nämä kumpikin vetäisivät lompsastaan työnantajaltaan saamansa verovaroilla kustannetun (toinen kunnan palveluksessa, toinen valtion) liikuntasetelin, millä maksoivat uimahallimaksun. Minä tuolloin peruspäivärahalainen maksoin täyden hinnan omasta lompsasta. Tulihan siinä sellainen olo, että "Jaa, nämäkös noita vapaalippuja tarvitsevat?".

Tottakai tuo oli nk kieli poskessa esitetty esimerkki. Mutta mielestäni tuo kuitenkin osoittaa kiistattomasti, että johonkin todella typerään sitä lainarahaa käytetään jos tuolla summalla työllistetään vain 30000 ihmistä useamman vuoden periodilla.

[Leifhackman]

Ei taida pelkkää puhdsasta koronatyöttömyyden hoitoa olla tuo lainasumma? Työllistämistoimiahan se Hallitus vissiin joutuisi yrittelemään ilman koronaakin, ja kai sitä velkaa olisi otettu ilman koronaakin?

Luin maassamme korkeampaa journalismia edustavasta Ilta-alkuisen julkaisun pääkirjoituksen, ja jäi mieleen että siinä lopussa peräänkuulutettiin korkean tason osaamisen perään. Joku viisaan oloinen jamppa oli todennut, että jos olisimme maailman parhaita, palkkasummat olisivat sivuseikka.

Suomen koulutuksen huippulaadun hehkuttaminen, mitä tosin ei kovin paljoa viime aikoina ole paljoa tarvinnut lueskella, on minun mielestäni huuhaata lähinnä suomalaisten huiputtamiseksi. Siitä en ole eri mieltä, etteikö perus- ja lukiokoulutus olisi varsin kohtuullista tasoltaan, mutta muuten minun käsittääkseni suomessa ei koulutus mitään kovin ihmeellistä ole, joskaan ei varmaankaa varsinaisesti kauhean huonoakaan.

Omasta mielestäni koulutuksen tuloksille pitäisi asettaa aidosti kansalliset standardit, tuloksia pitäisi ruveta rehellisesti mittaamaan ja vertaamaan standadeja vasten sekä oppilaitosten välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaatimukset pitäisi olla sellaiset, että eri koulu- ja oppilaitosasteilta todistukset saavat henilöt oikeasti osaisivat ne asiat mitkä vähimmäisvaatimuksiksi on asetettu.

Mitä touhua sellainen on, että esim. yliopistossa on mahdollista rekisteröityä esimerkiksi kolmelle kurssille, joiden luennot ovat päällekkäin? Mitkä kahden kurssin luennot ovat niin tyhjänpäiväisiä, että niiltä joutaa olla pois? Kun mitä ilmeisemmin tällaisia kursseja yliopistoissakin järejstetään koska niiltä voi olla pois, seuraava kysymys on, että miksi veronmaksajien rahoilla rahoitetuissa yliopistoissa järjestetään tällaisia turhia kursseja?

Oma kokemukseni AMK:sta 2010-luvun alkupuoliskolta oli, että opetuksen taso eri kursseilla on täysin sattumanvaraista ja riippuu siitä minkä verran eri kurssien opettajia sattuu huvittamaan panostaa kurssiin. Lisäksi, opettajien pedagokiset taidot ja kyvyt ovat täysin sattumanvarainen asia. Joillain luennoilla "opiskelijat" pitivät niin paljon meteliä, että luennoitsijan puhe ei kuulunut luentosalin etuosaankaan eikä luennoitsija ollut huomaavinaan. Osa kursseista oli todella hyviä, jos sattui hyvä kurssin vetäjä. Mutta pointtina se, että minkäänlaista laadun varmistusta vai valvontaa ei ollut. Kurssilta annettiin arvosanoja yhdestä viiteen, mutta mitä esim. arvosanan 5 saanut opiskelija osaa ja tietää? Joillain kursseilla kohtalaisen paljonkin kurssin aihealueesta, jollain toisella kurssilla ei juuri mitään. Eräs ulkomaalainen vieraileva opettaja pyöritteli päätään ja naureskeli, kun hänelle oli sanottu, että kaikki oppilaat täytyy sitten päästää kurssilta läpi.

Olen peruskoun jälkeen opiskellut ammattikoulussa, kauppaoppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Kahdessa ensimmäisessä 80-luvulla ja viimemainitussa 2010-luvulla. Missään näistä ei yhtään kertaa käynyt kukaan katsomassa, opetetaanko oppitunneilla jotain vai leikitään jänis istui maassa -leikkejä.

Iso ongelma on tässä se, että oppilaitosten rahoituksen perusteena ovat pääasiassa opintosuoritukset, joiden määrää mitataan, muttei laatua eikä sisältöä, eikä kukaan opettajan lisäksi määrää tai määrittele, mitä minkäkin kurssin pitäisi sisältää. Oppilaitosten välilläkään ei ole kilpailua laadussa, opiskelijat valitsevat oppilaitosten välillä paremminkin sillä perusteella, että missä kaupungissa mieluummin asuvat.

Nykymeiningillä niitä korkean tason osaajia ei juurikaan tule, kun oppilaitosten kannattaa miettiä "Miten saisimme mahdollisimman paljon opiskelijapaikkoja aloittaville opiskelijoille ja heidät mahdollisimman nopeasti ja vähällä panostuksella maisterin paperit kourassa ulos."

[jahee]

Iso ongelma on tässä se, että oppilaitosten rahoituksen perusteena ovat pääasiassa opintosuoritukset, joiden määrää mitataan, muttei laatua eikä sisältöä, eikä kukaan opettajan lisäksi määrää tai määrittele, mitä minkäkin kurssin pitäisi sisältää. Oppilaitosten välilläkään ei ole kilpailua laadussa, opiskelijat valitsevat oppilaitosten välillä paremminkin sillä perusteella, että missä kaupungissa mieluummin asuvat.

Nykymeiningillä niitä korkean tason osaajia ei juurikaan tule, kun oppilaitosten kannattaa miettiä "Miten saisimme mahdollisimman paljon opiskelijapaikkoja aloittaville opiskelijoille ja heidät mahdollisimman nopeasti ja vähällä panostuksella maisterin paperit kourassa ulos."

Nyt ollaan Lefan kanssa samaa mieltä.
Oppilaitoksille on hyvä bisnes kun heillä on mahdollisimman paljon opiskelijoita.
Opiskelupaikkoja on lisätty sillä seurauksella, että opetuksen taso on laskenut ja nykyään lähes kaikki pääsevät jatko-opiskelemaan jos vain haluavat.

Otetaan esimerkiksi teknillinen ala.
Työtä suorittava kaveri kävi ammattikoulun.
Työnjohtotaso opiskeli teknikoksi.
Pomot olivat insinöörejä.
Toimarit olivat diplomi-insinöörejä.

Tasoja oli neljä, ja kaikkien tasojen välillä oli selkeä ero.

Nykyään teknikoista tehdään insinöörejä, joten tasoja on kolme. Tuolla on valtava vaikutus opiskelun tasoon, koska jokaisesta joka jatkaa opiskelua ammattikoulun jälkeen tulee insinööri.
Diplomi-insinöörien aloituspaikkoja ei olla lisätty ainakaan merkittävästi, eli käytännössä insinöörin ja diplomi-insinöörin vaatimustasossa on aivan järkyttävän suuri ero.
Mutta vasemmisto saa mitä haluaa, mahdollisimman paljon korkeakouluopiskelijoita, vaikkakin alemman korkeakoulun.

[pOKE]

Samaa mieltä. Turhaa titteleillä pelleilyä tuo opinahjojen uudelleen nimeäminen.

Mutta sitten back to economics...Etlan tj "Nollakorot heikentävät pankkien kannattavuutta, mikä yhdessä kiristyneen pankkisääntelyn kanssa heikentää elvytyksen välittymistä lainarahoitusta haluaville yrityksille ja kotitalouksille. Mitä pidempään nollakorkojen aika jatkuu, sitä voimakkaammin pankit kärsivät (Brunnermeier ja Koby 2018)”, Kangasharju muistuttaa.

Lisäksi niin sanottu määrällinen elvytys rakentaa Kangasharjun mukaan varallisuuskuplia osake-, kiinteistö- ja joukkolainamarkkinoille.

Näinhän juuri on 2008 finanssikriisin jälkeen tapahtunut. Uusi raha on mennyt pörssien pokeripöytiin.

Valtion velkaantuminen olisi suht turvallista mikäli nämä lainavarat otettaisiin kotimaisilta markkinoilta. Näin lisäraha, mikä velkana luodaan, pyörisi kotimarkkinoilla

[Leifhackman]

Samaa mieltä. Turhaa titteleillä pelleilyä tuo opinahjojen uudelleen nimeäminen.

Mutta sitten back to economics...Etlan tj "Nollakorot heikentävät pankkien kannattavuutta, mikä yhdessä kiristyneen pankkisääntelyn kanssa heikentää elvytyksen välittymistä lainarahoitusta haluaville yrityksille ja kotitalouksille. Mitä pidempään nollakorkojen aika jatkuu, sitä voimakkaammin pankit kärsivät (Brunnermeier ja Koby 2018)”, Kangasharju muistuttaa.

Lisäksi niin sanottu määrällinen elvytys rakentaa Kangasharjun mukaan varallisuuskuplia osake-, kiinteistö- ja joukkolainamarkkinoille.

Näinhän juuri on 2008 finanssikriisin jälkeen tapahtunut. Uusi raha on mennyt pörssien pokeripöytiin.

Valtion velkaantuminen olisi suht turvallista mikäli nämä lainavarat otettaisiin kotimaisilta markkinoilta. Näin lisäraha, mikä velkana luodaan, pyörisi kotimarkkinoilla

Onko se Etlan tj vähän pöllö? Sitä vartenhan sen viitekoron perässä on se + merkki ja joku numero. Esim. Euribor + 0,4%. Seon täyhsin pankin omaa tyhmyyttä laittaa liian pieni numero tuon +-merkin ja %-merkin väliin.

Raadiossa sanottiin, että vaikka valtion velkasumma kasvaa, niin velanhoitotaakka kevenee. Siellä sanottiin, että tällä hetkellä lainaa saadaan negatiivisella korolla, eli lyhyellä aikavälillä mitä enemmän valtio ottaa lainaa, sitä enemmän velanhoitokustannukset laskevat. Tuo on tietenkin hyvin lyhytaikainen näkökulma, mutta kuulemma muutoinkin vanhojen kalliimpien lainojen tilalle kun otetaan edullisemmin lainaehdoin saatua rahhoo, niin sama ilmiö. Neuvostoliiton romahduksen aikaisen laman jälkeen Suomi oli kuulemma huonossa huudossa lainamarkkinoilla, ja lainat olivat Suomelle kalliita. NIitä en muista sanottiinko että nyt saadaan makseltua loppuun vai oliko että uudelleenjärjestellään edullisemmalle korolle, niin lainain hoitokulut eivät karkaa ihan niinkuin voisi kuvitella.

Velka on veli ottaissa, veljen poika maksaissa
- Äitimuori -