jahee kirjoitti: ↑23.12.2020 11:28
Pörssikurssit hipovat ennätyksiä, vaikka Usassa on syvin lama sitten toisen maailmansodan.
Syy on keskuspankkirahoituksessa, siinä samassa asiassa miksi Suomen valtion velkaantumisesta ei tarvitse välittää tällä hetkellä.
www.is.fi/taloussanomat/art-2000007699691.html
Keskuspankit ovat suorempien keinojen puutteessa pumpanneet uutta rahaa liikkeelle finanssimarkkinoiden kautta – ja kenties toivoneet rahavirtojen joskus jotakin kautta kulkeutuvan reaalitaloudenkin tarpeisiin.
Toki osa keskuspankkien rahaelvytyksestä vaikuttaa päätyneen reaalitalouteenkin asti, sillä kaikki läntisen maailman suuret keskuspankit ovat koronakriisin mittaan ostaneet erittäin suuria määriä kotivaltioidensa velkakirjoja ja näin keventäneet valtioiden rahoituskustannuksia ja varmistaneet valtioiden omien elvytystoimien rahoitusta.
Ymmärtäisin tuosta artikkelista, että tuon kirjoitukse keskeisin ajatus ja ydin on tuossa ylläolevassa lainauksessa.
Käytännön tasolla ymmärtäisin tuon merkitsevän seuraavaa:
Rahan pumppaaminen finanssimarkkinoiden kautta tarkoittaa sitä ymmärtääkseni sitä, että keskuspankit ovat ostaneet valtioiden velkapapereita, sekä antaneet liikepankeille mahdollisuuden tarjota lainaa markkinoille tilanteeseen nähden edullisesti ja löyhemmin perustein. Toiveena, että näin autettaisiin firmojen pystyssä pysymistä mahdollistamalla niiden investoinnit- ja käyttörahoitus.
Firmoilla ei kuitenkaan ilmeisesti ole olleet kysyntänäkymät sellaiset, että se rohkaisisi investointeihin ja tuotantoresurssien kasvattamiseen, vaan ehkä paremminkin tilanne on ollut päinvastainen. Mutta pankithan toki myymällää myyvät kun kerran on mitä myydä, ja rahalle on löytynyt halukkaita ostajia sijoitustoiminnassa mukana olevista firmoista. Nämä käyttävät sitten lainarahat finanssimarkkinoilla erilaisiin sijoituksiin. -> sijoituinstrumenttien hinnat nousevat -> sijoitusten arvot kasvavat -> kurssit nousevat -> otetaan lisää lainaa ja sijoitetana lisää kun kerran tuottoja tulee.... mun mielestäni vaikuttaa eräänlaiseta pyramiidipeliltä. Kai tuossa joillekin jää lopulta se Musta Pekka käteen, kun romahduksen tullessa eivät ehdi sulkea positioitaan voitolla? Ja jos kurssien nousu ja markkinoiden kiihtyminen ja kuumeneminen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että on saatavissa lainaa millä sijoituksia tehdään (eikä siis yritysten operatiivisen tuloksen kasvu kasvavan menekin ja/tai kannattavuuden tuomana), niin kyllä kai sellainen korttitalo jossain vaiheessa kaatuu. Mielenkiintoista olisi tietää, mitä noiden finanssimarkkinoille käytettyjen lainarahojen vakuutena on? Jos vakuudet ovat höttöä, eikö tuossa ole pahemman sortin pankkikriisin ainekset olemassa?
Usan, euroalueen ja Japanin keskuspankit ovat luoneet rahaa tietokoneella koronakriisin aikana jo käsittämättömät kahdeksan tuhatta miljardia dollaria (8000 000 000 000$). Ja lisää tehdään. Ekp on ilmoittanut jatkavansa tätä ainakin vuoteen 2022 asti.
www.is.fi/taloussanomat/art-2000007674086.html
Jos Suomella olisi markka, niin sen ulkoinen arvo romahtaisi tässä "leikissä".
Senhän pitäisi olla rahamiehille iloinen uutinen. Vientiteollisuuden kilpailukyky lähtisi räjätävään nousuun. Tuontifirmoille ja kansalaisille huonompi homma tuontitavaran hintojen nousun takia.
Tuota ei oikein aivot tahdo käsittää, mikä tuon tietokoneella rahaa aina vain lisää ja lisää luomisen tien päässä odottaa? Jos valtioiden sisäinen kuri hommassa säilyy, niin voi olla ettei mitään ihan kauheaa tapahdu. Mutta jos valtiot alkavat jakaa löysästi saatavaa rahaa löysästi eteenkin päin, niin siinä mun käsittääkseni on ison inflaation ainekset olemassa. Jos FEDin ja EKP:n taseissa on paljonkin roskasaatavia, niin mitäpä se? Ei niiden omavaraisuusastetta tarvita periaatteessa mihinkään. Ei ole omistajia joiden sijoitusten arvo olisi vaakalaudalla, eivätkä ne tarviste rahoitusta rahoitusmarkkinoilta, vaan naputtelevat sopivan numeron ja riittävästi nollia perään, ja painavat entteriä. Mutta jos homma karkaa käsistä niin, että valtiot pistävät velkapapereista saamiaan rahojaan hömppä-investointeihin ja investointien toteutuksissa mukana olevat firmat saavat rahaa löysästi ja niiden hinnat lähtevät laukalle, jolloin hintojen nousun tuoma löysä lisäraha siirtyy myös näiden firmojen omistajille, työntekijöille, tavarantoimittajille, yhteistyökumppaneille jne., niin kuvittelisin että inflaatio voi lähteä myös laukalle reaalitaloudessa.
Käy niikuin kakarana kun pelattiin Uusi Finanssi -peiä ja kun kaikki oli myyty, alettiin nostaa hintoja. Sitten loppui pelipaketin mukana tulleet rahat, ja asia ratkaistiin setelirahoituksella: "keskuspankki" leikkasi ruutupaperista lappusia joihin kuulakärkikynällä laitettiin isompia ja isompia lukuja. Kohta joillain pelaajilla oli näitä lappusia isot määrät, muttei niillä mitään tehnyt kun ei ollut mitään ostettavaa, ja kohta ei enää huvittanut koko peli. Ymmärtääkseni tuo tilanne vastaa sitä tilannetta reallitaloudessa, kun oikein mitään millä on jotain arvoa, ei haluata vaihtaa rahaan vaan johonkin sellaiseen tavaraan, millä on jotain todellista arvoa itselle.