jahee kirjoitti: ↑28.08.2020 08:55
THL:n arvion mukaan influenssakaudella 2017-2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1000 henkeä. (Ikonen et al 2018)
Tällä hetkellä Covid-19 kuolemia Suomessa on raportoitu 335 henkeä.
Taisivat rajoitustoimet estää leviämistä ja lisäkuolemia aika tehokkaasti.
[Syy miksi laitan linkin on se, että tilastojen mukaan Covid-19 taudista on tullut vähemmän tappava kuin mitä se oli keväällä. Tapauskuolleisuus oli elokuussa Britanniassa karkeasti arvioiden runsas yksi prosentti, kun se vielä huhtikuussa oli 18 prosenttia, tuo laskelma on kuitenkin vain suuntaa antava.
Tarkoittaako tapauskuolleisuus sitä, kuinka suuri osa tautiin sairastuneista kuolee siihen? Jos, niin miten ne on englannissa saaneet noin paljon ihmisiä kuolemaan? Käsittääkseni suomessa kuolleisuus on ollut alle 5%. Kuolleita on alle 350 ja sairastuneita joku 8000-9000.
Tällähetkellä viranomaiset tekevät Suomessa päätöksiä Covid-19 tartuntojen mukaan. Kuitenkin kuolleisuus tautiin on tällähetkellä pienempää kuin normaalivuonna kausi-influenssaan.
Tuota COVID-kuolleisuuden ja normaalivuosien kausi influenssan kuolleisuussuhdetta ei ole millään lailla kuvaavaa vertailla nyt tässä tilaneessa, kun on tehty niin paljon toimenpiteitä COVID-taudin leviämisen estämiseksi. On siinä sivussa säästynyt ihmisiä myös kausi-influenssaan kuolemiltakin. Esim. "normaaleita" hengitystieinfektioita on kuulemma paljon vähemmän kuin "normaaleina aikoina":
Jos tauti on muuttunut/tulee muuttumaan vähemmän vaaralliseksi, niin on yhteiskunnan kannalta sulaa hulluutta tehdä päätöksiä pelkkien tartuntojen perusteella.
MIstä sellainen tieto on peräisin, että tauti muuttuisi vähemmän vaaralliseksi? Yhteiskunnan täytyy suomessa enemmistön mielestä pystyä hoitamaan niin COVID-tautiin kuin muihinkin tauteihin sairastuneet ihmiset. Alan asiantuntijat kyllä tietävät riittävällä tarkkuudella kuinka osa sairastuneista tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa ja tehohoitoa, ja hoitokapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi päätöksiä nimenomaan on tehtävä sairastuneiden määrän eikä kuolemien näkökulmasta. Ihmisen kuoleminen tuskin yhteiskunnalle niin kovin kallista sinänsä on, mutta sairaalassa ja etenkin teho-osastolla makuuttaminen on kallista hommaa. Toki se on harmi, jos vielä niiden päätteeksi potilas kuolee.
Pitää toki huomioida, että Britanniassa ensimmäinen aalto oli paha, tuolla on myös vaikutusta siihen ettei toinen aalto ole niin voimakas.
Onko tuosta tutkimustietoa? Miten se ei minun silmiini ja korviini ole osunut lainkaan?
Mielestäni keskustelussa ja päätöksenteossa pitäisi alkaa enemmän ottaa huomioon tautiin kuolleiden ja vakavasti sairastuneiden määrä, ja vähemmän itse tautiin sairastuneet. Muuten on mahdollista, jotta tauti lievenee normaaliksi influenssaksi ja silti talous tuhotaan.
Se mitä keskustelussa otetaan huomioon, riippuu keskustelijoista. Varmaan on sellaisiakin keskusteluita, missä ei huomioon oteta mitään muuta kuin raha ja liikevaihto ja sensellaiset asiat. Kuten jo edellä sanoin, vakavat taudin muodot ja kuolemat kulkevat käsikädessä yleensä taudin kanssa. Jos asioita ei rajoitettaisi ja jos vakavaan taudinmuotoon sairastuneiden määrä kasvaisi yli terveydenhuollon kantokyvyn, silloin toki kuolleisuuskin nousisi jos kaikille vakavasti sairastuneille ei pystyttäisi antamaan asianmukaista hoitoa.
Ihmetyttää edelleen nuo taudin lievenemispuheet? Mistä sellaiset tiedot ovat peräisin että tauti olisi jotenkin lievenemässä? Kun googleen kirjoittaa "koronavirus muuntumassa", niin sieltä ei ainakaan mitään lievenemiseen viittaavia otsikoita aukene klikattavaksi. Olisiko sulla Jahee jotain linkkejä laittaa missä olisi tietoa tuosta että virus muuntuisi niin että sen aiheuttama tauti olisi lievempi?
