Luin jokin aikaa sitten Jack Dempseyn elämänkerran, ja on sanottava, että hänen tarinansa oli erittäin mielenkiintoinen. Dempseyn syntymästä on kulunut jo yli sata vuotta ja tuohon aikaan maailma oli hyvin erilainen, ja elämä rankkaa. Dempseyn kymmenestä sisaruksesta viisi kuoli jo lapsena. Lapsuutensa yli selvinneistä, yksi puukotettiin kuoliaaksi, toinen teki itsemurhan, ja kolmas kuoli tuberkuloosiin. Dempsey itse lähti maailmalle 16-vuotiaana. Seuraavat viisi vuotta hän vaelteli pitkin länttä kodittomana kulkurina. Dempsey kerjäsi ruokaa, teki mitä töitä sattui saamaan, ja nukkui kulkurileireissä tai missä tahansa sattuikaan suojaisan paikan tai hyvässä tapauksessa jopa katon päänsä päälle löytämään. Dempsey matkusteli kaupungista ja paikasta toiseen käyttäen kulkuvälineenään yleensä junia. Vapaamatkustaminen junilla oli vaarallista puuhaa, ja väkivaltainen tai tapaturmainen kuolema ei ollut ollenkaan harvinainen tapaus kulkureiden kohdalla.

Kulkurivuosiensa aikana Dempsey aloitti myös nyrkkeilyuransa. Uransa alussa hänen ottelunsa olivat ajan tapaan enemmän tai vähemmän sääntöjä noudattavia lännen saluunoissa käytäviä kamppailuja. 16-vuotias, 60-kiloinen, Dempsey saattoi kävellä sisään saluunaan ja ilmoittaa pystyvänsä pieksemään kenet tahansa paikalla olijoista. Tuohon aikaan Dempsey oli vielä kaukana siitä pelkoa ja kunnioitusta herättävästä ilmestyksestä jona maailma oppisi hänet myöhemmin tuntemaan, ja halukkaita vastustajia löytyi yleensä helposti. Yleensä he olivat aikuisia raavaita miehiä ja saattoivat joskus painaa monta kymmentä kiloa enemmän kuin Dempsey. Dempsey löi kuitenkin jo tuossa iässä todella painavasti ja selviytyi usein otteluista voittajana. Aika ajoin hän kuitenkin itse sai selkäsaunan.

Myöhemmin tuosta hoikasta 16-vuotiaasta kulkurista tuli tietenkin kaikkien tuntema raskaansarjan maailmanmestari, jonka otteluita saattoi parhaimmillaan olla seuraamassa lähes 100 000 katsojaa. Jack Dempsey oli epäilemättä yksi 1920-luvun kuuluisimmista ihmisistä, samanlainen lähes myyttiset mittasuhteet saanut amerikkalainen hahmo kuin esimerkiksi Al Capone tai Babe Ruth.

Nyrkkeily on minulle ehdoton ykköslaji. Keksisin lukemattomia syitä ja perusteluja tähän, mutta tässä kirjoituksessa en niitä ala tarkemmin erittelemään tai perustelemaan. Dempseyn elämänkertaa lukiessani minulle tuli kuitenkin mieleen yksi noista lukuisista syistä, jota puolestaan tässä kirjoitelmassa tarkastelen lähemmin muutaman esimerkin kautta. En usko, että mistään muusta lajista löytyy yhtä mielenkiintoisa persoonia ja elämäntarinoita kuin nyrkkeilystä. Ainakin minuun tämä vaikuttaa niin, että erittäin hienosta ja mielenkiintoisesta lajista tulee, jos mahdollista, jopa vieläkin hienompi ja mielenkiintoisempi.

Maailma on muuttunut paljon Jack Dempseyn nyrkkeilyajoista, mutta nyrkkeilyn parista löytää yhä kiinnostavia ja välillä jopa aivan uskomattomia elämäntarinoita. Seuraavaksi esittelen lyhyesti muutaman aktiivinyrkkeilijän, joilla on kaikilla tarina kerrottava.

Kolumbialaisen Edison Mirandan elämä ei alkanut lupaavasti. Hän oli vasta kuukauden vanha, kun hänen teini-ikäinen äitinsä hylkäsi hänet, ja perhetutut ottivat hänet luokseen asumaan. Perhe kohteli kuitenkin nuorta Mirandaa julmasti. Häntä pahoinpideltiin jatkuvasti ja hän joutui jo pienenä poikasena työskentelemään pelloille. Yhdeksän vanhana hän päätti paeta perheen luota ja etsiä äitinsä. Hänen onnistui uskomattomasti 9-vuoden iässä matkustaa yksin toiselle puolelle Kolumbiaa ja löytää äitinsä. Äidillä oli kuitenkin tässä vaiheessa jo uusi perhe, ja loppujen lopuksi hän hylkäsi Mirandan uudestaan.

Miranda ei suostunut palaamaan häntä huonosti kohdelleen perheen luokse, joten ainoana vaihtoehtona hänelle jäi elämä kadulla. Elämä Buenaventuran kaduilla on kovaa, ja ei voi edes kuvitella kuinka kovaa se on 9-vuotiaalle lapselle. Miranda kerjäsi sekä söi mitä tahansa sattui löytämään. Hän teki mitä tahansa työtä, jota hänelle tarjottiin. 12-vuotiaana Miranda pääsi töihin rakennuksille. Kaksi vuotta myöhemmin hän muutti Barranguillan kaupunkiin ja työskenteli mm. teurastajana.

16-vuotiaana Edison Miranda löysi nyrkkeilyn, joka vei nuorukaisen saman tien mukanaan. Elämästä ei kuitenkaan tullut vielä vuosiin helpompaa. Miranda oli edelleen koditon. Päivät hän treenasi kovaa ja nukkui yönsä kaduilla nyrkkeilysalin läheisyydessä. Ammattilaisuransa Miranda aloitti 20-vuotiaana. Ura kulki voitosta voittoon, mutta tienestit menivät suoraan ahneen promoottorin taskuun. Pettynyt Miranda päätti muuttaa Dominikaaniseen tasavaltaan paremman uran ja elämän toivossa. Sama kaava toistui kuitenkin sielläkin. Mies eteni tyrmäysvoitosta toiseen, mutta rahat piti aina joku muu. Hän päätti palata takaisin kotimaahansa. Hän oli edelleen koditon.

Vihdoin Yhdysvaltalainen Warrior´s boxing promotions kiinnostui Mirandasta. Hän allekirjoitti sopimuksen ja on otellut Yhdysvalloissa vuoden verran. Miranda on tällä hetkellä 25-vuotias. Hänen elämänsä ja uransa näyttää olevan vihdoin nousussa. Hän voitti kuukausi sitten uransa tähän asti tärkeimmän ottelun entistä Euroopan keskisarjan mestaria, kaksinkertaista mm-haastajaa Howard Eastmania vastaan. Eastman kärsi Mirandaa vastaan uransa ensimmäisen keskeytystappion. Miranda nousi tuolla voitolla IBF liiton keskisarjan mestari Arthur Abrahamin ensimmäiseksi haastajaksi. Kovalyöntisen Mirandan lista on tällä hetkellä 26-0, 23 ko´s.

Howard Eastman hävisi keskeytyksellä Edison Mirandalle.



Muut esittelyt:

Michael Gomez
Kassim Ouma
George Khalid Jones


Kirjoittaja: Petteri Jeskanen