Kun ”Nigerian Nightmare” Samuel Peter ja James ”Lights Out” Toney iskivät yhteen viime syyskuussa, kehässä nähtiin monenlaisia vastakkainasetteluja ja niiden myötä myös kiistanalainen pistetuomio. Nuorempi, isompi ja vahvempi Peter teki kovasti töitä ja löi painavasti, kun taas kokenut, taitava ja nopea Toney poimi puhtaammat osumat. Sillä kerralla tuomarit näkivät Peterin parempana, kun moni tv:n ääressä piti Toneyta voittajana. Neljän kuukauden aikana kuitenkin vaa’at olivat kallistuneet merkittävästi. Viime ottelun virheistään opiksi ottanut Peter takoi kehässä vaikuttavan esityksen, joka ei jättänyt sijaa arvuutteluille miesten paremmuudesta.

Jo kamppailun ensimmäinen puoliminuuttinen antoi viitteen siitä, että kehässä nähtiin uudistunut Samuel Peter (kuvassa). Neljä kiloa painostaan pudottanut 113-kiloinen 26-vuotias pumppasi aiempaa selvästi nopeampaa ja terävämpää jabiaan kohti Toneyta, 38, ja piti ottelun hallinnassaan.

Parantunut vasen suora oli lopulta itse asiassa Peterin voiton tärkein tekijä: toisen erän aluksi hän täräytti jalat yhdessä ja huonossa tasapainossa olleen Toneyn sillä luvunottoon, ja ottelun loppuun saakka hän piti Toneyn sillä kontrollissa ja pysäytti toistuvasti tämän pyrkimykset edetä.

Jo ensimmäisessä erässä Peter myös satutti Toneyta pahemmin kuin kertaakaan näiden ensimmäisen ottelun aikana. Peterin laajakaariset oikeat Toneyn korvalliselle saivat entisen keskisarjalaisen, nyt 106-kiloa painaneen amerikkalaisen hoipertelemaan köysiin. Oli vaikeaa sanoa, oliko Toney iskuista todella sekaisin vai oliko kyse tasapainon menettämisestä, mutta iskut osuivat pahan näköisesti. Peter jatkoi hyökkäystään, kunnes kehätuomari pysäytti kamppailun hetkeksi ja huomautti Peteriä niskaan lyömisestä, mitä tämä on harrastanut koko uransa ajan. Näin Toney pääsi selviämään, mutta Peterin alku oli vakuuttava

Jos ensimmäisen erän horjahdus ja toisen kanveesilla pistäytyminen, joka oli Toneylle ensimmäinen yli vuosikymmeneen, eivät saaneetkaan amerikkalaisen loputonta itseluottamusta järkkymään, kolmas erä luultavasti nakersi sitä. Erän alkuhetkillä hän naulasi Peteriä kahdella puhtaalla ja täysipainoisella oikealla. Iskuista olisi luultavasti moni keskitason raskassarjalainen pudonnut, mutta härkämäiseen nigerialaiseen niillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Peter jatkoi marssiaan, ja vaikka Toney vei osumillaan kolmannen erän ja taisteli neljännenkin suunnilleen tasoihin, kokonaishallinta ottelussa tuntui olevan Peterillä.

Viidennessä erässä ottelu sai ratkaisevan käänteen, ja siitä eteenpäin kehässä oli kyse lähinnä siitä, kuinka hyvä iso mies koulutti kovakätisesti hyvää pikkumiestä. Peter oli aktiivisempi, osui paremmin ja painavammin, horjutti Toneyta useamman kerran ja löi tämän vasemman silmän turvoksiin. Toney ei antanut periksi, ei ollut pahasti jyrän alla ja kesti kaiken, mitä Peter tarjosi, mutta erävoittoihin hän ei enää kyennyt. Hänen parhaatkaan iskunsa eivät tehonneet Peteriin, ja nuorukaisen itsevarmuus kasvoi hetki hetkeltä. Ajoittain Toney joutui jopa sitomaan, mikä on hänelle varsin poikkeuksellista. Toney otti vastaan monta kovaa jabia ja oikeaa korvalliselleen koko kamppailun ajan, eikä saanut paikkoja omalle bravuurilleen, oikean käden vastaiskulle. Ajoittain Toney yritti myös tehdä aloitteita ja tulla eteenpäin, mutta näissä tilanteissa Peterin hyvin toiminut vasen osoittautui hänelle hankalaksi.

Ottelun saama asetelma kulminoitui kymmenennessä erässä. Toney, joka usein urallaan on tullut tunnetuksi vastustajien halventamisesta, sai jopa maistaa omaa lääkettään. Peter pysäytti hänen hyökkäyksensä näyttävällä vasemmalla koukulla, joka heilautti Toneyn tasapainoa. Iskunsa jälkeen Peter imitoi Toneyn horjahdusta ja sai yleisöltä hurjat aplodit, jotka hän palkitsi vielä näyttävällä iskusarjalla. Kamppailun viimeisillä hetkillä Peter esitti yllättävän ketterän Muhammad Ali -tanssikuvion, kun taas verta syljeskellyt Toney poistui pettyneen oloisena kulmaukseensa.

Peter oli ottelussa ylivoimainen, minkä pistetuomio 119-108, 118-110 ja 118-110 toisen kerran myös osoitti. Itse asiassa hänen esityksensä oli niin hyvä, että useat kommentaattorit nostivat hänet oikopäätä sarjan kakkosnimeksi heti IBF-pomo Wladimir Klitschkon kannoille.

Peter esitteli kamppailussa huomattavia parannuksia otteluarsenaalissaan. Erityisesti hänen jabinsa oli peruskorjattu aivan uudenlaiseksi aseeksi: se oli huomattavasti nopeampi, terävämpi ja tarkempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Iskujen terävyys yleensäkin oli kehittynyt Peterillä silmin nähden: hän ei hakenut enää yksipuolisia tyrmäysyrityksiä, vaan pyrki – onnistuneesti – saamaan enemmän iskuja sisään. Peter käytti myös ulottuvuuttaan hyvin edukseen eikä antautunut pelkkään koukkujenvaihtoon lähiotteluekspertti Toneyta vastaan. Peter jaksoi sijoitella iskujaan hyvin sekä päähän että vartaloon ja hänen työmääränsä oli kasvanut selvästi aiempaan verrattuna. Jabin lisäksi Peterin iskuvalikoimassa oli nyt entistä parempi oikea vartalokoukku ja myös nopea kohokoukku.

Kamppailun voitto vahvisti Peterin paikan WBC-liiton mestarin Oleg Maskaevin ykköshaastajana. Titteliottelu hänelle oli luvattu jo ensimmäisen Toney-voiton myötä, mutta tämän esityksen jälkeen tuskin liittokaan sitä häneltä voi politikoinnillaan evätä. Toivottavaa olisi, että nigerialaisnuorukainen saisi tilaisuutensa pian: ainakaan tämän ottelun jälkeen harva asiantuntija antaisi 37-vuotiaalle venäläistyneelle Maskaeville mahdollisuuksia Peterin voittamiseen. Peterin mielessä kangastelee todennäköisesti jo myös uusintaottelu Klitschkoa vastaan. Syksyllä 2005 ukrainalainen aiheutti Peterille tämän uran toistaiseksi ainoan tappion nyt tulleen 28:nnen voiton vastapainoksi.

James Toneylle (yläkuvassa) kamppailu saattoi olla ammatillisessa mielessä polun päätepiste. Ottelun jälkeisessä haastattelussa hän ei myöntänyt hävinneensä tälläkään kertaa, mutta tuskin uskoi väittämäänsä itsekään. Peterin loistavaa esitystä lainkaan väheksymättä vaikutti siltä, että Toneyssa alkoivat viimein näkyä vanhuuden merkit. Hän otti iskuja vastaan epätavallisen paljon, ja hänen jalkansa vaikuttivat poikkeuksellisen kankeilta. Ennen kamppailua Toney kertoi treenanneensa kovemmin kuin pitkiin aikoihin, mutta tämä ei juuri näkynyt hänen edelleen tuhdista vatsastaan.

Upean uran tehneellä amerikkalaisveteraanilla olisi todennäköisesti edelleen kykyjä voittaa sarjan kärkipään miehiä tai ainakin kiusata monia nuoria tulokkaita, mutta useita mestaruuksia urallaan hallinnut Toney ei välttämättä tyydy enää kakkossijoihin. Sarjan kärki näyttää kuitenkin nyt olevan hänen tavoittamattomissaan. Näin ottelulista 69 voittoa, 6 tappiota ja 3 ratkaisematonta saattaa jäädä hänen osaltaan aikakirjoihin lopullisena.

Janne Romppainen